Ilmajoen Musiikkijuhlat

Oopperaa & konsertteja 7.-18.6.2017

Mannerheim ooppera Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Waltteri Torikka on Mannerheim. Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Apocalyptica plays Metallica by Four Cellos

Katsaus Ilmajoen Musiikkijuhlien historiaan

Ilmajoen Musiikkijuhlaa - 40 vuotta

Ilmajoen Musiikkijuhlat sai alkunsa Viihdekuoro Marien ja Mikkojen, erityisesti kuoroa johtaneen Lasse Lintalan ideasta tuoda oopperaa Ilkankentälle. Suomen Kansallisoopperan johtajat Juhani Raiskinen ja Simo Tavaste myöntyivät lakeuksilta matkanneen lähetystön yllättävään ehdotukseen. Teoksen valinta oli helppoa.

Pohjalaisia on Suomen kansallisooppera. Sen dramaattiset tapahtumat eletään eteläpohjalaisessa kylässä puukkojunkkarien eli häjyjen aikaan 1850. Solistit, mm. Jorma Hynninen ja Maija Lokka sekä oopperan kuoro valloittivat yleisön. Ooppera kosketti, olihan se omilla juurillaan. Kansallisooppera vieraili Ilmajoella kesinä 1975–1977. Oopperan johti Jussi-puvussa, helavyö heilahdellen kauhajokelaissyntyinen kapellimestari ja säveltäjä Jorma Panula.

Myös Oopperan baletti tanssi oman ohjelmansa kesän juhlassa.

Ilmajoen Musiikkijuhlat rekisteröitiin virallisesti 18.4.1977.

Juhlien alusta saakka ohjelmistoon on valittu oopperan lisäksi niin hengelliset, klassiset kuin kevyemmän musiikin konsertit. Yleisöä on viihdytetty oman pitäjän, myös naapurien saleissa, kirkoissa ja puutarhoissa. Esiintyvät taiteilijat ovat saapuneet kaukaakin, aina Kiinasta saakka. Kesän konserteissa esiintyivät myös oopperasolistit -usein myös yhdessä pitäjän laulajien ja soittajien kanssa. Suosittuja olivat mm. Illat Ilmajoella, Operetin helmet ja Eväskorikonsertit.

Alkuaikoina oopperaesitysten yhteydessä järjestettiin runsaasti valtakunnallisia viihdekuorojen tapaamisia sekä pidettiin mm. laulelmakilpailuja, joiden ensimmäiseksi voittajaksi selviytyi vuonna 1980 Jussi Asun Kirijeen sulle kirijootan. Laulelman esitti kurikkalainen Eero Piirto. Sittemmin kilpailuja järjestettiin vielä neljä kertaa. Vuonna 1986 järjestetyn ensimmäisen Merikanto-laulukilpailun voitti Raimo Laukka, kilpailut järjestettiin myös vuosina 1987 ja 1993.

Ilmajoen Musiikkijuhlilla on kuultu monia sittemmin myös kansainvälistä mainetta saavuttaneita oopperataiteilijoita, kuten Jokioopperan Anniinana laulanutta Karita Mattilaa. Jyrki Anttila, Juha Uusitalo, Pentti Hietanen, Tommi Hakala ja Mika Kares ovat myös esiintyneet uransa alkupuolella Ilmajoen oopperoissa.

Jaakko Ilkka 1978 - 1981

Pohjalaisia nostatti intoa jatkaa. Kansallisooppera ja Musiikkijuhlat toteuttivat yhteisen suurhankkeen, Jaakko Ilkka –oopperan. Ajatus oopperasta oli säveltäjä Jorma Panulan mukaan lähtenyt "Ilimajoen isänniltä". Libreton kirjoitti Aarni Krohn.

Ilkan kentän kaksi hehtaaria täyttyi eteläpohjalaisten talonpoikien kansannoususta, Nuijasodasta, jonka taistelut käytiin vuonna 1596. Oopperan keskeiseksi hahmoksi ja kapinan johtajaksi kohosi ilmajokelainen talonpoika Jaakko Ilkka, Nuijamiesten päällikkö. Vastapuolen toimia johti marski Klaus Fleming.

Jaakko Ilkkaa esitti Tuomo Häkkilä, Katariinaa Ritva Auvinen, Klaus Flemingiä Jorma Falck ja Kylmä-Jyrää Eero Piirto. Taisteluihin osallistuivat myös Jorma Hynninen, Jaakko Ryhänen ja Jaakko Hietikko. Seudun mieskuorolaiset, Ilmajoen Ilkan Miehet ja Kurikan Nuijamiehet taistelivat suurin joukoin mm. talonpoikaiskapinallisina. Lähes 400 henkilön lisäksi räjähdysten paukkeessa ja savussa kirmasi 40 ratsua. Edvin Laineen ohjaamasta nuijasotaspektaakkelista tuli jättimenestys. Sitä esitettiin neljänä kesänä 1978–1981 täysille katsomoille.

Ooppera oli myös näyte mahtavasta talkoohengestä. Lähes kahteen tuhanteen nouseva vapaaehtoisten joukko lahjoitti tapahtuman onnistumiseksi työpanoksen, jota ilman juhlia ei näissä puitteissa olisi ollut mahdollista järjestää.

Talkoo- eli kökkähenki on korvaamaton juhlille tänäkin päivänä.

Niin Kenttätoimikunta, MusAkat kuin Musiikkijuhlien oopperakuorokin tekevät työtä, jota arvostetaan. Ilmajoella oopperoihin on alusta saakka osallistunut myös innokas lapsi- ja nuorisokuoro. Lasten mukana olo turvaa juhlille tärkeän kuorojen tulevaisuuden. Kyse on myös ainutlaatuisesta musiikkikasvatustyöstä.

Jokiooppera 1982 - 1985

Jaakko Ilkalle oli sanottu haikeat jäähyväiset. Ilmajoen Musiikkijuhlat oli kypsä tuottamaan omin voimin Jorma Panulan Tapio Parkkisen librettoon säveltämän Jokioopperan. Ilkankentältä laskeuduttiin Kyrönjoen rantaan.

Jokiooppera kertoo mielikuvituksen siivittämää, osittain perinnetietoon pohjautuvaa tarinaa jokivarren ihmisistä ja elämästä 1800-1900 lukujen vaihteessa. Oopperassa oli jälleen satamäärin esiintyjiä. Muun muassa Ritva Auvinen, Kalevi Koskinen, Karita Mattila, Tuomo Häkkilä ja Sylvi Salonen. Myös tulvivalla joella oli suuri rooli.

Kaunis jokiranta ja esityspaikan laajuus satoine avustajineen ihastutti ja ihmetytti. Solistit saivat yksinomaan kiitosta. Katsomot täyttyivät sateisellakin säällä, jota sitäkin riitti.

Suvivesper Peltomiehen rukous

Kolmantena Jokiooppera-kesänä Musiikkijuhlat täytti kymmenen vuotta. Juhlavuoden kunniaksi valmistui myös Jorma Panulan säveltämä Peltomiehen rukous, johon libreton kirjoitti Pekka Santala. Suvivesper oli räätälöity Eero Piirrolle. Teos kantaesitettiin Kurikan kirkossa Mirchev-jousikvartetin säestyksellä, kapellimestarina toimi Sami Panula. Esityksessä mukana oli myös Seinäjoen Tyttökuoro, johtajanaan Tuulikki Orrenmaa, pieniä poikia sekä kanttori Sinikka Pekkanen, urut.

Peltomiehen rukousta esitettiin sittemmin ympäri Suomen ulottuvilla kiertueilla lähes sata kertaa. Kaukaisin esiintymismatka suuntautui Floridaan.

Kesän 1986 - 1990 tapahtumat suurteltta Seuralassa

Sadesäät olivat koetelleet esityksiä niin, että Musiikkijuhlat päätti kokeilla oopperaa jättiteltassa, Seuralassa. Vuonna 1986 Tampereen Työväen Teatteri toi juhlille laulunäytelmän Tukkijoella, johon musiikin oli säveltänyt Oskar Merikanto.

Seuraavana kesänä 1987 oli vuorossa Tampereen Teatteri ja Jule Stynen Sugar eli Piukat paikat sekä Keskiaikainen kirkkonäytelmä Daniel jalopeurain luolassa. Esittävä ryhmä, Ensemble for Early Music, saapui New Yorkista. Kirkkonäytelmä esitettiin alkuperäisessä muodossaan latinan kielellä. Esitys sai paljon huomiota ja kiitosta.

Kolmekymmentä hopearahaa 1988 - 1990

Seuratalossa esitettiin vuonna 1988-1990 myös Atso Almilan ensimmäinen oopperasävellys Kolmekymmentä hopearahaa, libreton kirjoitti Heikki Ylikangas. Teoksessa kuvataan herätysliikkeen, körttiläisyyden, ajautumista tilanteeseen, jossa sitä repivät omat sisäiset kiistat. Oopperan keskeistä roolia, körttiläisyyden voimahahmoa, lapualaista apulaispappi Niiles Kustaa Malmbergia tulkitsi Heikki Keinonen vastassaan mm. Matti Heinikari, Juha Kotilainen, Marko Putkonen… Kolmekymmentä hopearahaa jäi legendaarisen Edvin Laineen viimeiseksi ohjaustyöksi.

Seuralassa esitetyt oopperat saivat hyvät arvostelut, mutta telttaa selvästi vierastettiin. Niin kriitikot kuin yleisö olivat tottuneet Ilmajoella vehreyteen ja avaruuteen. Vaasan Oopperan Ilmajoen Musiikkijuhliin vuonna 1990 tuoman Madame Butterflyn jälkeen palattiin rohkeasti Ilkan kentälle.

Oopperaton kesä 1991

Musiikkijuhlien oopperaton kesä 1991 oli tapahtumien ja konserttien täyttämä. Juhlien ensimmäinen viikonloppu keskittyi voimakkaasti Seinäjoelle, jossa järjestettiin yhteistyössä Vaasan Oopperan ja MTV:n kanssa Suomen Operettitähti –91 laulukilpailu. Kilpailun voitti Marjatta Airas.

Ilta Ilmajoella 10 vuotta oli tunnelmaa tihkuva. Oopperattomanakin kesänä konserttiin saapui 16 oopperoissa esiintynyttä solistia, varustettuna pohjalaisella kökkähengellä, palkkiona kuulijoiden taputukset! TV2 taltioi konsertin Matti Heinivahon johdolla. Onnistunut kesä valoi uskoa tulevaan, Ameriikkaan Ilkan kentällä.

Ameriikka 1992 - 1993

"Suomen Kansallisooppera teki kulttuuriteon ja vei Kullervo-oopperan Amerikkaan. Ilmajokiset pistävät paremmaksi ja tuovat Ameriikan Ilkankentälle". Kommentoitiin Pohjalaisessa keväällä 1992.

Atso Almilan Ameriikka –oopperan libretto oli Antti Tuurin tekstiä. Teos tuotettiin yhteistyössä Vaasan Oopperan kanssa. Ooppera juhlisti myös Suomen itsenäisyyden 75 –juhlavuotta, jonka teemana oli "Juuret Suomessa". Ooppera kuvasi siirtolaisaallon, vuoden 1902 tapahtumia ja niiden rinnalla Reaganin aikaa.

Ohjaaja Jussi Tapola kuvasi: "… Ameriikka on oopperaa ja musikaalia, ei realismia, mutta totta." Atlantin yli matkasivat mm. Pekka Itkonen, Kristiina Salo, Laura Jurkka, Kalevi Koskinen ja Heikki Keinonen.

Ooppera sai positiiviset arvostelut. Myös professori Irma Rewell taiteellisena tuottajana oli tyytyväinen. Hyvää yhteistyötä päätettiinkin jatkaa. Oopperat Jääkäri Ståhl, Jaakko Ilkka ja Isänmaan tyttäret toteutettiin yhteistuumin, kukin kahtena kesänä.

Jääkäri Ståhl 1994 - 1995

Ameriikka väistyi. Osa Eurooppaa nostettiin Ilkan kentälle: Pohjanmaa, ratsastavat kasakat, Saksan rintama, Pietarin punaliput… Jääkäri Ståhlin sävelsi Ilkka Kuusisto. Libreton muokkasi Ilmari Turjan näytelmän pohjalta dramaturgi Jussi Parviainen. Vaasan Oopperan tilaama teos oli kantaesitetty Vaasassa vuonna 1982.

Jussi Tapolan ohjaamassa teoksessa kuvataan mitä tapahtui Pohjanmaalla värväyksen aikoihin, Lähtö Saksaan – mielessä ihanteet ja isänmaa… Paluu Suomeen vetää jääkärit oudon tilanteen eteen. Vapaussota muuttuu veljessodaksi. Jääkäri Ståhlin roolin täytti Pentti Hietanen, Mannerheimin Heikki Keinonen. Mukana kentällä olivat myös Hans Lydman, Esa Ahonen ja Tommi Hakala.

Ooppera esiintyjineen sai paljon kiitosta, suorastaan ylenpalttisesti. Ooppera oli näyttö, mihin pystytään, kun tekijöiden voimat kootaan yhteen. Kesällä 1995 vietettiin myös Musiikkijuhlien 20-vuotisjuhlaa.

Jaakko Ilkan uusi tuleminen 1996 - 1997

Kauan kaivattu Jaakko Ilkka -ooppera palasi kesällä 1996. Nuijasodan alkamisesta oli kulunut 400 vuotta. Säveltäjä Jorma Panula, libretisti Aarni Krohn ja ohjaajaksi valittu Jussi Tapola uhosivat vaatimattomasti: " Teemme tästä vähintään yhtä hyvän kuin vanhakin oli. Paremmaksi on vaikea pistää, mutta siihen pyritään."

Jaakko Ilkkaa esitti Jyrki Anttila, vaimoa Kaisa Hannula, mukana olivat mm. Tommi Hakala ja Juha Uusitalo. Juoni ei ollut kahdeksassatoista vuodessa muuttunut. Ilkka oli ja pysyi. Kaikki saivat kiitosta, Ilkankenttää myöten.

Isänmaan tyttäret 1998 - 1999

Ilkka Kuusiston Pia Perkiön librettoon säveltämä Isänmaan tyttäret oli kunnianosoitus pohjalaisten lottien työlle. Ohjaajana toimi Ilkankentän jo hyvin tunteva Jussi Tapola.

Ooppera toi esiin naiset, jotka koulutuksen ja komennuksen saatuaan lähtivät aseetta sotarintamalle raakaan työhön vapauttaakseen miehet puolustamaan isänmaata asein. Dramaattisissa sodan melskeissä mukana olivat mm. Ulla Raiskio, Kirsi Tikka, Ritva Auvinen, Juha Uusitalo ja Esa Ahonen. Esityksen päätyttyä, solistien palatessa kiittämään yleisö aloitti spontaanisti: Oi maamme Suomi synnyinmaa. Tunnelma toistui jokaisen näytöksen jälkeen.

Isoontaloon Antti 2000 - 2001

Atso Almilan Antti Tuurin librettoon säveltämän oopperan Isontaloon Antti, tapahtumat sijoittuvat vuosien 1916 - 1918 tienoille. Teos kuvaa jääkäri Antti Isotalon vaiheita, tämän palatessa Saksasta Suomeen värväämään miehiä jääkärikoulutukseen. Mukana oopperassa olivat mm. Pentti Hietanen, Ulla Raiskio, Ritva Auvinen, Taru Valjakka ja Juha Uusitalo.

Teoksessa on voimakkaasti mukana myös värväri-Antin isoisän, "häjy"-Antin haamu, joka omien pahojen tekojensa vaivaamana yrittää löytää sielulleen rauhaa opastamalla jälkeläistään oikealle tielle. Vaari vainaa sai Antin vakuuttuneeksi myös siitä, ettei Härmän laki, "se tapetahan, josta ei tykätä" ole moraalisesti arvokkain vaihtoehto.

Pohjanmaan kautta 2002 - 2004

Atso Almilan Pohjanmaan kautta oli säveltäjän neljäs ooppera Ilmajoella. Nyt laskeuduttiin kentältä Kyrönjoen rantaan, koska joella oli Tiina Puumalaisen kieltolain aikoja kuvaavassa, ratkiriemukkaassa libretossa keskeinen rooli.

Neil Hardwickin ohjaaman "pirtuoopperan" tapahtumat sijoittuvat 30-luvulle eteläpohjalaiseen kylään. Virkavalta pyrkii estämään viinanpolttoa ja salakuljetusta, raittiuden ystävät kokoustavat. Mutta mitä tapahtuu, kun joku lisää salaa kokouskahvin joukkoon pirtua? Sen kokivat Pentti Hietanen, Ulla Raiskio, Heini Kivimäki-Hietanen, Turkka Manninen ja liuta kyläläisiä. "Pirtuoopperan huumorista humaltuu", otsikoitiin Savossa.

Pohjalaisia 2005 ja 2008 - 2009

Madetojan Pohjalaisia oli ooppera, jonka innoittamana juhlat saivat alkunsa 30-vuotta takaperin. Nyt oopperasta sai nauttia katetun katsomon suojissa Kyrönjoen rantaan pystytetyllä ooppera-areenalla. Yleisö nautti musiikin soidessa maisemasta, joka on kuin väreillä leikkivä maalaus. Tummansininen Kyrönjoki, rannoilla auringon kultaama vehreys, joen yllä lentelevät pääskyt. Tuntui kuin musiikki siivittäisi niidenkin lentoa Ilmajoen illassa.

Juhlavuonna 2005 oopperan ohjasi Keijo Kupiainen Kansallisoopperasta. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereita kapellimestaroi Atso Almila. Solistikaarti nousi kahteenkymmeneen: mm. Risto Pulkamo, Riikka Sirén, Petri Bäckström, Jyri Lahtinen. Ooppera oli yleisö- ja arvostelumenestys, ja sen paluuta jäivät odottamaan niin solisit kuin yleisökin.

Lakeuksien Lukko 2006 - 2007

Ilmajoella nähtiin jälleen uusi kantaesitys vuonna 2006. Sanomalehti Ilkka tilasi Ilmajoen Musiikkijuhlilta 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Lakeuksien Lukko –oopperan.

Pekka Kostiaisen Lakeuksien lukko -ooppera perustui Ilkka-lehden päätoimittajana toimineen Artturi Leinosen kirjoittamaan romaaniin. Ilkanrannassa toteutetun teoksen ohjasi Keijo Kupiainen, kapellimestarina toimi Jani Telaranta. Solisteina lauloivat mm. Matti Wartti, Seppo Ruohonen ja Riikka Sirén.

Ooppera kuvasi 1800-luvulla käytyä talonpojan ja pruukinherran välistä, ankaraksikin noussutta rajakiistaa. Vihanpidon taltutti kuitenkin sukujen nuorten kesken syttynyt periksiantamaton rakkaus.

Ilkka-lehden päätoimittaja Kari Hokkanen kommentoi kolumnissaan: "Kykyni ei riitä sävellyksen ja laulajien laadun arvioimiseen, mutta kokonaisvaikutelmasta tohdin jotakin sanoa. Se oli hyvä ja toimiva, kunniaksi Ilkallekin, joka 100-vuotisjuhlansa kunniaksi oleellisella tavalla osallistui oopperan tuottamiseen. Kiitosta tuli viljalti".

Taipaleenjoki 2010 - 2012

Ulkoilmanäyttämö veden partaalla ja katettu katsomo mahdollistavat suuretkin tarinat. Taipaleenjoki oli yksi niistä, ja se huomioitiin. Ilkka Kuusiston säveltämän, Panu Rajalan tekstittämän oopperan ohjasi Tuomas Parkkinen, orkesteria johti Mikk Murdvee. Sota ja Taipaleenjoen taistelut kuvattiin rintamalla joukkojaan johtaneiden suomalaisen Yrjö Jylhän ja vastapuolta edustaneen Jevgenij Dolmatovskin, kahden runoilijan, näkemyksen ja kokemuksen pohjalta. Päärooleissa lauloivat Juha Kotilainen, Jyrki Anttila, Helena Juntunen (2010) ja Mari Palo. Koko ooppera-areenalle noussut tekijäjoukko sai erinomaiset arvostelut. Esitys ja sen sanoma osuivat suomalaisten sydämiin.

Kekkonen - ooppera suurmiehestä 2013 - 2014

Ilmajoen Musiikkijuhlien kymmenes oma ooppera kertoi Suomalaisen valtiomiehen Urho Kaleva Kekkosen (s. 1900) elämästä ja on epäilemättä oopperansa ansainnut. Niin poikkeuksellinen oli hänen elämänsä ja voimakas hänen vaikutuksensa Suomen kohtaloihin, kuten libreton kirjoittanut Lasse Lehtinen on todennut. Oopperan sävelsi Uljas Pulkkis, ohjauksesta vastasi Vilppu Kiljunen. Rooleissa mm. Jyrki Anttila, Tiina-Maija Koskela, Raimo Laukka, Ulla Raiskio...

Elämälle - ooppera Oskar Merikannosta 2015 - 2016

Kesällä 2015 Ilmajoen Musiikkijuhlat täytti 40 vuotta. Juhlan kunniaksi Ilkanrannan Ooppera – areenalla kantaesitettiin Jaakko Kuusiston säveltämä Elämälle – ooppera, juhlien tuottama yhdestoista oma teos. Säveltäjä myös mestaroi oopperaa säestänyttä Vaasan Kaupunginorkesteria. Libreton kirjoitti Juhani Koivisto, ohjaajana toimi Anna Kelo. Pääroolin Oskar Merikantona lauloi Jussi Merikanto. Aino Acktéena hurmasi Johanna Rusanen-Kartano.

Oopperassa kuvataan Oskar Merikannon, kansan suuresti rakastaman, mutta kriitikoiden väheksymän säveltäjän vaikeakulkuistakin taivalta arvostetuksi professoriksi. 1900-luvun alkuvuosia kuvaavassa oopperassa koetaan niin säveltäjän henkilökohtaisen kuin Suomenkin historian merkittäviä käänteitä aina Kotimaisen oopperan perustamisesta kansaa kahtia repivään sisällissotaan. Suomen kulttuurin nousulle tärkeää aikaa kuvaavat oopperan käänteissä myös tuon ajan taiteilijasuuruudet, kuten Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Aino Ackté sekä monet muut tunnetut, rohkeasti Suomen kulttuuria luovuudellaan kohottaneet. Oopperan solistikaarti nousi yli kymmeneen, usea eläytyi kahteenkin rooliin. Moneen rooliin soljui myös Musiikkijuhlien kiitetty oopperakuoro.

"Ilmajoen Musiikkijuhlat onnistui jälleen", kommentoi musiikkitoimittaja Vesa Sirén Helsingin Sanomissa. Sirén jakoi kiitosta onnistuneelle kantaesitykselle, sen kaikille toteuttajille ja huomioi myös yleisön: "Lämminhenkinen yleisö ponnahtaa innoissaan pystyyn, kuten täällä on tapana."

Lämpimästi vastaanotettiin myös juhlavuoden kunniaksi konsertoimaan saapunut "Jokioopperan Anniina" -kansainvälisesti arvostettu Karita Mattila sekä Musiikkijuhlien ensimmäiset omat -Jaakko Ilkan ja Jokioopperan säveltänyt, 85 vuotta täyttävä Jorma Panula. Aktiivisesti musiikin parissa maailmaa kiertävän Panulan säveltämä Suvivesper Peltomiehen rukous kantaesitettiin Ilmajoen Musiikkijuhlien kymmenentenä toimintakesänä Kurikan kirkossa. Nyt juhlan kunniaksi Peltomiehen roolin Ooppera-areenalla esitti Juha Kotilainen. Kesän 2016 Musiikkijuhlat sai Elämälle –oopperan ja monipuolisen konserttitarjonnan oheen lisäväriä oman kunnan juhlavuosista. Ilmajoen kunta täytti 150 vuotta, seurakunta 500 vuotta. Merkkivuosia juhlistettiin yhteisesti Ooppera-areenalla. Juhlien päätös-sunnuntaina Ilmajoen seurakunta järjesti vielä seurakunnan perustamisen juhlajumalanpalveluksen. Molempiin tilaisuuksiin osallistuivat myös oopperan solistit.


Tekstit: Leena Pihlaja




 

Ilmajoen Musiikkijuhlat näkyvät ja kuuluvat Pohjanmaalla, Kyrönjoen rannassa, oopperaesityksinä sekä konsertteina.
Ilmajoen Musiikkijuhlien toimintaan kuuluu myös nuorten oopperakuoron valmennus. Haluamme näin tukea lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksellista työtä.

Ilmajoen Musiikkijuhlat ry | Ollilantie 1, 60800 Ilmajoki | Puh. (06) 424 2900 (klo 9-16)